Governor's Island

Governor's Island on pieni saari Manhattanin tuntumassa. Sitä on vuosisatojen mittaan käytetty ensin lähinnä armeijan tukikohtana ja välinevarastona, sisällissodan aikana jopa vankilana. Tukikohdan siirryttyä toisaalle saari siirtyi merivartioston käyttöön muutamiksi vuosikymmeniksi. Toiminnot saarella loppuivat 1990-luvun puolivälin paikkeilla ja saari oli pitkään ilman käyttötarkoitusta. Lopulta Governor's Islandista päätettiin kehittää retkikohde ja nähtävyys ja se avattiin yleisölle 2000-luvun alussa.

Saaren rikkaaseen historiaan tutustumisen lisäksi Gorvernor's Islandilla on mahdollista rauhoittua puistossa ja nauttia kauniista näköaloista Manhattanin eteläkärkeen ja Vapauden patsaalle. Saaren ympäri kulkee promenadi, joka on n. 3 kilometriä pitkä. Saarella on polkupyörävuokraamo, josta voi tavallisten pyörien lisäksi vuokrata myös tandempyöriä sekä perhemallisia vaunuja, joiden kyytiin mahtuu 4-6 henkilöä. Pyörien vuokrahinnat olivat mielestäni kohtuullisia, mutta niitä vuokratessa pitää vuokraamoon jättää henkilöllisyystodistus. Jos siis mukanasi on ainoastaan passi tai ajokortti, jää se vuokrauksen ajaksi pantiksi. Varoituksen sanana myös sellainen, että ainakin oman vierailuni aikana huomattavan moni pyörän vuokranneista ei tuntunut osaavan kunnolla sellaisella ajaa, joten tarkkana sai olla, ettei kukaan ajanut nurin. Pyörällä pääsee kätevästi ja nopeasti koko saaren ympäri.

Governor's Islandille on ilmainen lauttayhteys. Lautta lähtee Staten Island Ferryn vieressä olevasta Battery Maritime Building -rakennuksesta (Osoite 10 South Street) ja palaa samaan paikkaan takaisin. Saari on auki vain osan aikaa vuodesta, toukokuusta syyskuuhun. Ennen vierailua kannattaa tutustua osoitteeseen: http://www.govisland.com

Katz's Deli

Katz’s Deli ja Carnegie Deli ovat käyneet kilpailua New Yorkin deli herruudesta jo vuosikymmenten ajan ja molemmilla deleillä on vankkumaton kannattajakunta. Katz’s delin historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja deli pyörii edelleen perinteitä kunnioittaen. Katz’s on vilahdellut myös valkokankaalla esimerkiksi elokuvassa When Harry Met Sally...

Menu on samansuuntainen kuin deleissä yleensä. Pääosaa näyttelevät leivät ja huolella tehdyt lihaleikkeleet. Katz’s tarjoaa toki myös muita ruokia kuten salaatteja ja keittoja. Aamiaismenukin on tarjolla 11:30 saakka. Sisääntullessa asiakas saa käteensä lapun, johon merkitään tilaus. Ruoka tilataan tiskiltä, jossa lihat viipaloidaan asiakkaan tilauksesta. Osa työntekijöistä ovat olleet Katz’sissa töissä vuosikymmenten ajan. He antavat mielellään maistiaisia ja heille on myös kohteliasta jättää dollari tai kaksi tippiä. Ruoan voi tämän jälkeen viedä itse pöytään ja nauttia omaan tahtiinsa. Jos lautaselle jotakin jää, tiskiltä voi pyytää laatikkoa, johon loput voi pakata mukaansa. Lopuksi kävellään ulos kassan kautta, jossa näytetään tilauslappunen ja suoritetaan maksu sen mukaan.

Olen testannut pastrami sandwichin sekä Carnegiessä että Katz’sissa enkä rehellisesti sanoen osaa päättää, kumpi deleistä vetää pitemmän korren. Pidän ehkä Carnegien lihan mausta enemmän, mutta Katz’s on ympäristöltään avarampi ja historia huokuu kaikkialla. Deli-herruuden voittajaa en siis osaa päättää, mutta jos aikaa ja kiinnostusta löytyy, kannattaa kokeilla molempia paikkoja.


View Larger Map

e-kirja vihdoin julkaisuvalmis

Aikataulu venyi ja paukkui alunperin arvioidusta, mutta e-kirja on vihdoin julkaisuvalmis. Tekstit on käyty läpi, lyöntivirheet toivottavasti korjattu ja sanamuotoja muutenkin hieman paranneltu. Ensimmäisessä versiossa on uusia vinkkejä kymmenkunta ja ne alkavat piakkoin yksi kerrallaan ilmestyä myös tänne blogiin. Toivottavasti kirjasesta ja uudesta matskusta on teille iloa ja hyötyä.
Suuri kiitos kaikille tähänastisille lukijoille!

Osta New York vinkit -ekirja täältä!

E-kirja tulossa!

E-kirja projekti alkaa ollu loppusilausta vaille valmis. Tavoite tammikuun julkaisupäivästä ei ihan toteudu, mutta loppusuoralla ollaan. Muutama asia on vielä auki, kuten kirjan formaatti (tehdäkö PDF:n lisäksi myös ePub) ja tarvitseeko kuvia lisätä tekstin sekaan (blogissa ehkä kiva olla kuvitusta, mutta en tiedä palveleeko tarkoitusta tässä muodossa). Karttakuvia ei sellaisenaan julkaisuun tule ihan tekijänoikeussyistä, sillä esimerkiksi Googlen karttalisenssin kustannus on tuhansissa euroissa. Blogissa vielä julkaisemattomia vinkkejä kertynee kymmenkunta.

Käytännön toteutuksesta sen verran, että täydellistä kauppa-alustaa ei näin pienelle projektille löytynyt, mutta jonkinlainen kuitenkin. Kaupassa on verkkomaksumahdollisuus ja kirja toimitetaan sähköpostiin muutaman päivän kuluessa tilauksesta. Homma pyörii toiminimen ja Y-tunnuksen kautta, eli lakeja ja pykäliä noudattaen.

Kiitos paljon tähänastisesta palautteesta ja kiinnotuksesta, viime hetken ehdotuksia ja ja toiveita otetaan vielä vastaan!

Turvallisuus

Edustan naissukupuolta ja tein ensimmäisen matkani yksin 21-vuotiaana. Kaiken kaikkiaan olen matkannut New Yorkin seitsemän kertaa ja vain kerran mukanani oli matkaseuraa, silloin 13-vuotias veljeni. Tämä on myös useimmiten kirvoittanut kysymyksen, eikö minua pelota. Rehellisesti sanoen ei. Ehkä olen tyhmä, rohkea tai tyhmänrohkea, mutta olen aina kokenut New Yorkin todella turvalliseksi kaupungiksi. Läsnä ovat toki kaikki normaalit riskit, mitä nyt ulkomailla matkustaessa voi olla, mutta New York ei ole mitenkään erityisen pelottava tai vaarallinen kohde.

Useimpia ehkä mietityttää ulkona liikkuminen ja julkisen liikenteen käyttö iltaisin. Olen harrastanut molempia melko huoletta ja ehkä olen vain suunnattoman onnekas, mutta en ole kertaakaan kokenut olevani millään lailla uhkaavassa tilanteessa. Muutaman kerran olen olo on ollut epämiellyttävä, kun olen ollut myöhään liikkeellä ja kadut ovat olleet suhteellisen tyhjiä. Yleensä muiden ihmisten läsnäolo tuo turvallisuuden tunnetta, joten yritän pysytellä paikoissa, joissa liikkuu myös muita. Olen käyttänyt metroa kaikkina vuorokauden aikoina, enkä ole sielläkään koskaan kokenut oloani turvattomaksi.

New Yorkissa näkee poliiseja jatkuvasti. Poliisipartiot ovat kiinteä osa katukuvaa ja kaupunki on tietoisesti panostanut siihen, että poliisit ovat kadulla ja metroasemilla näkyvillä luomassa turvallisuutta.

Harlemista on usein puhuttu vaarallisena kaupunginosana, mutta Harlemkin on vuosien saatossa muuttunut paljon. 125. kadulla tuntuu olevan turisteja siinä missä muuallakin. Muistutuksena villeimmistä ajoista joissain Harlemin liikkeissä saattaa olla luotilasit erottamassa myyjän ja asiakkaan, mutta niitä nyt tuntuu muutenkin olevan esimerkiksi pankeissa ja posteissa. Toki New Yorkista löytyy varmasti alueita, jonne ei kannata turistina lähteä heilumaan, mutta todennäköisyys vahingossa päätyä sellaiselle on hyvin pieni. Mikäli ympäristö mietityttää, neuvoisin joko hyppäämään taksiin tai suuntaamaan lähimpään metroon ja suuntaamaan jollekin isolle yhteysasemalle, jonka läpi kulkee useampi metrolinja. Siellä voi rauhassa ihmisvilinässä ihmetellä, minne on päätynyt ja miten sieltä pääsee pois.

Maalaisjärjellä pärjää hyvin pitkälle myös tämän turvallisuuskysymyksen kanssa. Iltamyöhään pimeällä en kävelisi yksin pienillä kujilla tai puistoissa olin sitten Suomessa tai New Yorkissa. Vaikka olisin turistina uudessa paikassa ja epävarma siitä, onko alue turvallinen, yritän näyttää siltä, että tunnen ympäristön ja tiedän minne olen menossa.