E-kirja projekti alkaa ollu loppusilausta vaille valmis. Tavoite tammikuun julkaisupäivästä ei ihan toteudu, mutta loppusuoralla ollaan. Muutama asia on vielä auki, kuten kirjan formaatti (tehdäkö PDF:n lisäksi myös ePub) ja tarvitseeko kuvia lisätä tekstin sekaan (blogissa ehkä kiva olla kuvitusta, mutta en tiedä palveleeko tarkoitusta tässä muodossa). Karttakuvia ei sellaisenaan julkaisuun tule ihan tekijänoikeussyistä, sillä esimerkiksi Googlen karttalisenssin kustannus on tuhansissa euroissa. Blogissa vielä julkaisemattomia vinkkejä kertynee kymmenkunta.
Käytännön toteutuksesta sen verran, että täydellistä kauppa-alustaa ei näin pienelle projektille löytynyt, mutta jonkinlainen kuitenkin. Kaupassa on verkkomaksumahdollisuus ja kirja toimitetaan sähköpostiin muutaman päivän kuluessa tilauksesta. Homma pyörii toiminimen ja Y-tunnuksen kautta, eli lakeja ja pykäliä noudattaen.
Kiitos paljon tähänastisesta palautteesta ja kiinnotuksesta, viime hetken ehdotuksia ja ja toiveita otetaan vielä vastaan!
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
maanantai 27. tammikuuta 2014
Turvallisuus
Edustan naissukupuolta ja tein ensimmäisen matkani yksin 21-vuotiaana. Kaiken kaikkiaan olen matkannut New Yorkin seitsemän kertaa ja vain kerran mukanani oli matkaseuraa, silloin 13-vuotias veljeni. Tämä on myös useimmiten kirvoittanut kysymyksen, eikö minua pelota. Rehellisesti sanoen ei. Ehkä olen tyhmä, rohkea tai tyhmänrohkea, mutta olen aina kokenut New Yorkin todella turvalliseksi kaupungiksi. Läsnä ovat toki kaikki normaalit riskit, mitä nyt ulkomailla matkustaessa voi olla, mutta New York ei ole mitenkään erityisen pelottava tai vaarallinen kohde.
Useimpia ehkä mietityttää ulkona liikkuminen ja julkisen liikenteen käyttö iltaisin. Olen harrastanut molempia melko huoletta ja ehkä olen vain suunnattoman onnekas, mutta en ole kertaakaan kokenut olevani millään lailla uhkaavassa tilanteessa. Muutaman kerran olen olo on ollut epämiellyttävä, kun olen ollut myöhään liikkeellä ja kadut ovat olleet suhteellisen tyhjiä. Yleensä muiden ihmisten läsnäolo tuo turvallisuuden tunnetta, joten yritän pysytellä paikoissa, joissa liikkuu myös muita. Olen käyttänyt metroa kaikkina vuorokauden aikoina, enkä ole sielläkään koskaan kokenut oloani turvattomaksi.
New Yorkissa näkee poliiseja jatkuvasti. Poliisipartiot ovat kiinteä osa katukuvaa ja kaupunki on tietoisesti panostanut siihen, että poliisit ovat kadulla ja metroasemilla näkyvillä luomassa turvallisuutta.
Harlemista on usein puhuttu vaarallisena kaupunginosana, mutta Harlemkin on vuosien saatossa muuttunut paljon. 125. kadulla tuntuu olevan turisteja siinä missä muuallakin. Muistutuksena villeimmistä ajoista joissain Harlemin liikkeissä saattaa olla luotilasit erottamassa myyjän ja asiakkaan, mutta niitä nyt tuntuu muutenkin olevan esimerkiksi pankeissa ja posteissa. Toki New Yorkista löytyy varmasti alueita, jonne ei kannata turistina lähteä heilumaan, mutta todennäköisyys vahingossa päätyä sellaiselle on hyvin pieni. Mikäli ympäristö mietityttää, neuvoisin joko hyppäämään taksiin tai suuntaamaan lähimpään metroon ja suuntaamaan jollekin isolle yhteysasemalle, jonka läpi kulkee useampi metrolinja. Siellä voi rauhassa ihmisvilinässä ihmetellä, minne on päätynyt ja miten sieltä pääsee pois.
Maalaisjärjellä pärjää hyvin pitkälle myös tämän turvallisuuskysymyksen kanssa. Iltamyöhään pimeällä en kävelisi yksin pienillä kujilla tai puistoissa olin sitten Suomessa tai New Yorkissa. Vaikka olisin turistina uudessa paikassa ja epävarma siitä, onko alue turvallinen, yritän näyttää siltä, että tunnen ympäristön ja tiedän minne olen menossa.
Useimpia ehkä mietityttää ulkona liikkuminen ja julkisen liikenteen käyttö iltaisin. Olen harrastanut molempia melko huoletta ja ehkä olen vain suunnattoman onnekas, mutta en ole kertaakaan kokenut olevani millään lailla uhkaavassa tilanteessa. Muutaman kerran olen olo on ollut epämiellyttävä, kun olen ollut myöhään liikkeellä ja kadut ovat olleet suhteellisen tyhjiä. Yleensä muiden ihmisten läsnäolo tuo turvallisuuden tunnetta, joten yritän pysytellä paikoissa, joissa liikkuu myös muita. Olen käyttänyt metroa kaikkina vuorokauden aikoina, enkä ole sielläkään koskaan kokenut oloani turvattomaksi.
New Yorkissa näkee poliiseja jatkuvasti. Poliisipartiot ovat kiinteä osa katukuvaa ja kaupunki on tietoisesti panostanut siihen, että poliisit ovat kadulla ja metroasemilla näkyvillä luomassa turvallisuutta.
Harlemista on usein puhuttu vaarallisena kaupunginosana, mutta Harlemkin on vuosien saatossa muuttunut paljon. 125. kadulla tuntuu olevan turisteja siinä missä muuallakin. Muistutuksena villeimmistä ajoista joissain Harlemin liikkeissä saattaa olla luotilasit erottamassa myyjän ja asiakkaan, mutta niitä nyt tuntuu muutenkin olevan esimerkiksi pankeissa ja posteissa. Toki New Yorkista löytyy varmasti alueita, jonne ei kannata turistina lähteä heilumaan, mutta todennäköisyys vahingossa päätyä sellaiselle on hyvin pieni. Mikäli ympäristö mietityttää, neuvoisin joko hyppäämään taksiin tai suuntaamaan lähimpään metroon ja suuntaamaan jollekin isolle yhteysasemalle, jonka läpi kulkee useampi metrolinja. Siellä voi rauhassa ihmisvilinässä ihmetellä, minne on päätynyt ja miten sieltä pääsee pois.
Maalaisjärjellä pärjää hyvin pitkälle myös tämän turvallisuuskysymyksen kanssa. Iltamyöhään pimeällä en kävelisi yksin pienillä kujilla tai puistoissa olin sitten Suomessa tai New Yorkissa. Vaikka olisin turistina uudessa paikassa ja epävarma siitä, onko alue turvallinen, yritän näyttää siltä, että tunnen ympäristön ja tiedän minne olen menossa.
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
1.1.2014
Mahtavaa Uutta vuotta kaikille lukijoille!
Uusi vuosi tuo mukanaan aina uusia kujeita. Tässä blogissa on ollut jonkin aikaa kysely kiinnostuksesta blogin sisältöön e-kirja muodossa. Kiitos kyselyyn vastanneilla! Kiinnostusta näyttäisi jonkin verran olevan ja olenkin laittanut projektin työn alle. Olen päätynyt laittamaan kirjaselle pienen hinnan (todennäköisesti 3,50e), en rikastuakseni vaan lähinnä korvauksena vaivannäöstä. Sivumäärä noussee yli sataan, joten ihan pienestä lehtisestä ei ole kyse. Tarkoitus on käydä läpi tähän mennessä julkaistut postaukset ja oikolukea ne opusta varten ja lisäksi työstää uusia vinkkejä. Uudet vinkit ajastetaan julkaistavaksi tietysti myös blogiin, mutta kirjaan ne tulevat heti.
E-kirjan pitäisi valmistua tammikuun aikana ja sen jälkeen alkavat myös uudet postaukset rullata blogiin.
Uusi vuosi tuo mukanaan aina uusia kujeita. Tässä blogissa on ollut jonkin aikaa kysely kiinnostuksesta blogin sisältöön e-kirja muodossa. Kiitos kyselyyn vastanneilla! Kiinnostusta näyttäisi jonkin verran olevan ja olenkin laittanut projektin työn alle. Olen päätynyt laittamaan kirjaselle pienen hinnan (todennäköisesti 3,50e), en rikastuakseni vaan lähinnä korvauksena vaivannäöstä. Sivumäärä noussee yli sataan, joten ihan pienestä lehtisestä ei ole kyse. Tarkoitus on käydä läpi tähän mennessä julkaistut postaukset ja oikolukea ne opusta varten ja lisäksi työstää uusia vinkkejä. Uudet vinkit ajastetaan julkaistavaksi tietysti myös blogiin, mutta kirjaan ne tulevat heti.
E-kirjan pitäisi valmistua tammikuun aikana ja sen jälkeen alkavat myös uudet postaukset rullata blogiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)